Aamulla viela viimeinen kaupunkikierros Cienfuegosissa ja isantiemme hyvastelyt. Herra I kaski tulla seuraavallakin Kuuban matkalla kaymaan, jotta han nakisi kuinka Maija on kasvanut.

Bussimatka Trinidadiin sujui rattoisasti. Maijalla oli henkilokohtainen viihdyttaja, hullu argentiinalaismies, jonka tapasimme eilen rannalla. Perilla bussiasemalla meita odotti uuden kotimme emanta (herra I:n serkku) Maija Sofia -kyltin kanssa.

Trinidad on reilun 50 000 asukkaan espanjan siirtomaa-aikainen kaupunki, jonka rakennukset eivat ole muuttuneet sitten vuoden 1850. Hienoa on! Ainut miinus on, etta koska paikka on hieno ja Unescon perintokohde, on taalla paljon turisteja ja hinnat sen mukaiset. Pieni miinus on myos se, etta paivalla on ihan jarkyttavan kuuma, minka vuoksi raahaamme Maijan huomenna vuorille jaahdyttelemaan vesiputouksiin.

ps. Ajattelimme ristia Maijan uudelleen Kelindaksi (Que linda) silla talla nimella paikalliset jostain syysta lastamme kutsuvat.