Olemme loytaneet vihdoin ja viimein negatiivisen asian Kuubasta: Patjat. Majapaikkamme patjat eivat menisi suomessa katsastuksesta lapi. Luulimme niidenkin olevan 50-luvulta, mutta sitten naimme kun joku osti kaupasta uuden patjan, joka naytti ihan yhta muhkuraiselta kuin meidankin patjat. Onneksi helteiset paivat vievat mehut ihmislapselta niin tehokkaasti, etta uni tulisi vaikka mukulakivilla.
Tanaan on kierretty kaupunkia ja kokeiltiin jopa pyorariksaa. Kokonaisvaikutelma kaupungista on bueno; taalta loytyy keskusplaza, kavelykatu, esplanadi ja rantakatu... Meininki on rennonletkeaa, pikkupojat pelaa beisbolia kadulla ja aijat juoruaa kadunkulmissa. Rakennukset ovay huomattavasti poaremmassa kunnossa kuin Havannassa.
Kaytiin tanaan ensimmaista kertaa ostamassa sandwichit ja banaanit paikallisten valuutalla. Taallahan tosiaan kaytetaan rinnakkain kahta eri valuuttaa, kansallista pesoa ja turistipesoa. 1 turistipeso = 25 paikallista pesoa. Jotta tama ei olisi liian helppoa, molemmista kaytetaan nimea peso. Tama jarjestelma takaa sen, etta turistit maksavat lahes kaikesta mukavasti enemman kuin paikalliset. Esimerkiksi ensimmaisena paivana Havannassa ostimme torilta banaaneja turistipesoilla ja maksoimme niista noin kaksi euroa. Tanaan maksoimme samasta maarasta banaaneja paikallisten torilta kansan pesoilla noin 0,25 euroa. Eli kannattaa menna pari korttelia turistialueelta sivuun ja osata espanjaa, niin paasee budjettimatkailun ytimeen. Budjettimatkailusta puheenollen mainittakoon, etta soimme juuri vahan alle 5 euroa/hlo koti-illallisen = alkukeitto, riisia, ranskiksia, possua, salaattia, hedelmasalaattia ja jalkkarikahvi. Ei siis mitaan jarkea lahtea ravintolaan syomaan tassa maassa!
Ps. Tietokoneet tassa maassa on niin pirun hitaita, etta kuvien laitto kestaa vuosia. Jos loytyy supertietokone niin lisaamme kuvia, mutta muuten kuvat tulee vasta suomesta.
