Paiva alkoi muhkealla hotelliaamiaisella. Maijakin alkaa tottumaan 4 viljan puuron sijasta kananmuniin ja hedelmamehuihin, hedelmamehuihin vahan turhankin innokkaasti. Loysimme varsin helposti reissumme ensimmaisen perhemajoituksen, kiitos avuliatten kadunmiesten. Asunto kasitti kerrostalon koko 17. kerroksen ja lasitetulta terassilta nakyi melkein koko Havanna. Paikan omistaja lukuisine apulaisineen, hissitati seka asunnossa majailevat italialaispapparaiset olivat aivan sekaisin Maijasta. Heti kun Maija astui huoneestamme ulos, oli joku lepertelemassa hanelle ja lapsemme otti tilanteen haltuun sopoilemalla maijamaisesti.

Paivalla tutustuimme Museo de la Revolucioniin seka soimme Havannan Chinatownissa, joka oli seitseman ravintolan mittainen kadunpatka ilman yhtakaan kiinalaista. Suurin osa rakennuksista Havannassa on todella koristeellisia, nayttavia ja romahtamispisteessa. Vain hienoimmat hotellit on restauroitu entiseen kuosiinsa. Kaupunki on ollut varmaan todella mahtava 50-luvulla, saali etta rakennukst ovat paasseet rapistumaan. Myos autokanta on varsin mielenkiintoinen. Autot ovat paaasiassa Ladoja tai 40-50-luvun ameriikanrautoja, joista 98% ei menisi Suomessa katsastuksesta lapi.