Maija heratti loppuperheen hokemalla "mennaan mennaan, auto, mennaan mennaan, auto..." Kun perheen paa kaskee, on mentava. Taksi alle ja menoksi kohti Guayanara-putousta. Talla kertaa mukanamme oli myos opas ja hollantilaispariskunta. Patikkamatkalla kahviviljelmien ja viidakon lapi naimme varikkaita pikkulintuja (yksi laji oli tocororo = Kuban kansallislintu), korppikotkia ja joitain toisia petolintuja seka maistoimme ruusulta maistuvaa "omenaa". Itse putous ja alempana sijaitseva luonnonallas pikkuputouksineen oli kuin paratiisista!! maijakin oli aivan innoissaan. Retken paatteeksi soimme lounaan metsan keskella sijaitevassa ravintolassa, jossa oli kissoja ja kanoja ja koiria irraallaan ja taas oli Maija aivan tapinoissaan!

Iltapaivalla taas normipyorahdys kartsalla. Eras putiikinpitajanainen tunnisti kielemme ja haki paikalle paikallisen suomalaismiehen, joka oli asunut Trinidadissa seitseman vuotta. Ensimmainen suomalaiskohtaaminen talla matkalla. Illalliseksi sitten viela perushummerit ja cubalibret y manana a la playa!